lauantai 10. syyskuuta 2016

Sheets of empty canvas.

Toinen päivitys saman päivän aikana. Luulen, että huomenna kaikki on taas toisin enkä enää muista tätä tunnelmaa, ja haluan taltioida sen. Minua auttaa lukea päiväkirjaani myöhemmin, muistaa, ehkä joskus ymmärtää.

Vietin aamuni sängyssä Eddie Vedderin kanssa. Stuart Adamsonkin vieraili, mutta oli niin levoton, että pukkasin hänet laidalta alas, ja laitoin uudestaan kaiuttimiin Pearl Jamia. Nyysin nämä Diivan huoneesta sängylleni lainaan. Kaunomielen vietyä keittiössä majailleen kauniin radionsa olen jälleen äänentoistollisesti epäomavarainen.

Henkilö B, jolle olen siis joitakin tunteja sitten ohjastanut selkeästi asian, että nyt olemme tullut hetkeen, jossa sinä tarvitset puhelinnumeroni, ryhtyi kiltisti vaihtamaan kanssani ystävällisiä viestejä. Jotta maailmassa säilyisi harmonia ja tasapaino, on toki todettava, että tänään herättyäni en ollut enää kovinkaan kiinnostunut hänestä. Tuskin siis eilenkään, mikä selittää erinomaisen performanssini tilanteessa, jossa luodaan kontakti kohdehenkilöön. Niissä tilanteissa, kun olen oikeasti kiinnostunut, katseeni vaeltelee pitkin seiniä ja korkeintaan välillä hipaisee paidankauluksen nappia, ja vaikutan äärimmäisen poissaolevalta sen sijaan että katsoisin silmiin ja ihan hymyilisinkin siinä samalla katsoessani, ihan kuin hymyn olisi aiheuttanut juuri tämä kohdehenkilö. Tositilanteen ollessa päällä käyttäisin vain 15% hapenottokyvystäni kommunikaatioon, enkä ainakaan kertoisi avoimesti, miltä minusta oikeasti tuntuu olla minä, vaan huomaisin möläytteleväni asioita joilla ei ole mitään tekemistä kanssani ja mielipiteitä joiden takana en seiso tai joita en osaa perustella.

Heräsin aamulla yksin, olin koko aamun yksin. Tanssin alusvaatteissani, en siksi, että se on klisee yksin aikaansa viettävästä emansipoituneesta naisesta, vaan siksi, että satuin olemaan siinä asussa kun tanssitautini jälleen oireili. Pidän itseni seurasta.

Nyt minulla on vähän huono omatunto siitä, miten nopeasti vieraannun äitiydestä. Tai sitten tämä on vain hiipivää iloisen illan jälkeistä väsymystä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti