keskiviikko 14. syyskuuta 2016

Ja minusta orjan teit.

Yöuneni ovat vaarassa. Yritän nukkua, mutta muistelen vain voitonriemuisena, miltä nilkkani tuntuivat hitaan valssin aikana, kun piirsin jalkaterillä (oletetun) oikeaoppisesti lattiaa yhdistääkseni jalkani kolmostahtiin. Olen kauhonut nyt alkeiskurssien lisäksi alkeisjatkoja, ja sen lisäksi olen menossa alkeisjatkojatkolle. Ehkä jossain vaiheessa voisi harkita ihan oikeaakin tanssia.

Eilen, kolmen tunnin valssaamisen lisäksi pyöräilin kaikkiin tarvitsemiini paikkoihin. Olenko maininnut, että liikunnalla ei ole vaikutusta painooni? Ei se mitään. Enhän minä laihtuakseni pyöräile tai tanssi, vaan siksi, että minulla ei ole autoa, ilma on ihanaa hengittää, ja tanssiminen on yhtä tärkeä elintoiminto kuin hengittäminen.

Halparuokailuni ei sen sijaan suju kuin tanssi. Olen syönyt ulkona muutaman kerran. Omenanhakureissuilla tulee ostettua myös ruokaa. Jos ulkonasyömisiä ei lasketa (koska ne ovat olleet käytännön ja sosiaalisen elämän sanelemia kukkasia elämäni kesantoniityllä, ja sitten myöhästynyt syntymäpäiväateria tyttärien kanssa, josta en luopuisi mistään hinnasta), olen kantanut ruokakauppaan kuun alusta jo n. 180 euroa, kun 3,5 eur/pv budjetilla kahden hengen taloudessa koko kalenterikuukauden summa saisi olla 210 euroa. Tokihan pääluku monella aterialla on ylittänyt budjetoidun 1-2 hengellä, mistä en luopuisi mistään hinnasta. Olen siis hunningolla. En kuitenkaan ole koko kuussa ostanut itselleni herkkuja. Leivoin yhden mustikkapiirakan kaapista löytyvillä aineilla. Ja olen saanut lahjaksi suklaalevyn, joten en voi oiken elvistellä herkkujen syömättömyydelläni.

Eilisen ruoka- ja liikuntapäiväkirja on tällainen:

Aamupala: 6 dl kahvia rasvattomalla maidolla. Teelusikan kärjellinen kuivattua merilevää.
7 km pyöräilyä.
Työpäivän aikana n. 12 kuppia mustaa kahvia. Portaiden juoksemista, hihitystä ja verenpainetta nostattavaa kiroilua. Sangen paljon excel-taulukoita.
Lounas: Kuivahtanut uuniperuna skagen-täytteellä, muutama hassu kasvi esittämässä "vihreää salaattia", puolikas sämpylä ja kolme pientä kuutiota voita.
Välipala/yllätys: Pala mustikkamoussekakkua
7 km pyöräilyä.
Pikasuihku ja vaatteidenvaihto. Siirtyminen paikkaan 1,2 kilometrin päähän sillä motivaatiolla, että saisin ruokaa.
Ruuan sijaan: 6 grammaa vahvaa juustoa viikunahillolla. Isokokoisen ihmisen pottuvarpaan kokoinen suklaafondant. Tryffellikarkki, jonka sisällä lakritsa. Iso lasi Freixenetia, Ice Edition.
Horjuva pyöräily kotiin työperäisen asioinnin lomassa.
Vaatteidenvaihto ennätysajassa, jonka lomassa 2 kylmää nakkia (kotimaista, kevyt), ja 2 hieman reunoilta kuivahtanutta siivua Coop Xtra Goudaa. Puoli mukia kylmää kahvia.
Pyöräilyä, 3-4 kilometriä. Pastilli.
3 tuntia hidasta valssia. Lidlin vadelmapillimehu. Toinen pastilli. Virnistelyä, naurua, hermostunutta ja ihastunutta, kulmakarvojen kohottelua.
3-4 kilometriä pyöräilyä. Oulu on kaunis yövalaistuksessa. Pyörästäni sellainen puuttuu vielä.
Lämmin leipä valkosipulituorejuustotäytteellä, goudalla, öljyllä ja mausteilla ja kuppi vihreää teetä. Diiva hemmotteli minua.


6 kommenttia:

  1. Oulu oli kuoppainen, kun eilen siellä kävin. Enimmäkseen makasin asuntoauton lattialla migreenin kourissa. Siksi se varmaan tuntuikin niin kuoppaiselta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oulun mukulakivikadut ovat monesta kohtaa huonossa kunnossa. Koko keskusta on ollut mylläyksen kohteena tuon uuden kauppakeskuksen takia, en tiedä toivoisinko tietöitä vain haluaisinko edes vähän aikaa nauttia esteettömästä kulkemisesta...

      Poista
  2. Ihania nuo tanssikuvauksesi. Minäkin olen useampaan otteeseen kokeillut tanssikursseja. Pitäisköhän taas joku päivä. Ja liikunta laihduttaa, mutta niin hitaaasti, että minä usein väsyn odottamaan tuloksia ja lösähdän paikalleni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, minä en odota tuloksia, joten tanssit jatkuvat :-)

      Poista
  3. Vaikuttaa hyvältä. Alusta lähtien, sillä vallan riemastuin otsikosta.

    VastaaPoista