tiistai 4. lokakuuta 2016

I don't want to limp.

Tanssitautini pahenee. Olen ehkä selättämässä pahimman unettomuuden, mutta pakkomielteisyyteni kasvaa. Tänään, äärettömän kiehtova ideointipalaveri alkoi venymään yli ajan, eikä vieraileva tähti ottanut vihjailujan ajan kulumisesta todesta. Lopulta minun piti keskeyttää hänet tylysti sanoen, että anteeksi, minun täytyy nyt lähteä humppatunnille. Hän kysyi, mitä tuo tarkoittaa? Onko se joku koodi? Kollegani sanoi, että ei, kun se on humppatunti.

Vaihdoin vaatteet, poljin kotiin hengen hädässä, että ehtisin hieman syödä, vaihtaa vaatteet, lisät hiuksiini kammottaman määrän kuituvahaa ja kainaloihini uuden kerroksen antiperspiranttia. Olin ryöhkeä, ja tilasin itselleni kyydin. Kyyti sekoili sanoissaan, mahdollisesti hieman freudilaiseen tapaan.

Ensimmäiset kaksikymmentä minuuttia lämmittelystä ja askelten opettelusta onnittelin itseäni kohonneesta peruskunnostani ja hapenottokyvystäni. Seuraavat 100 minuuttia en ehtinyt tehdä niin, koska hikoilin hiuksistani ja selästäni, puuskutin ja vinguin, nauroin, pyörin käden ali ja tanssiotteessa ja yritin aivan hengen hädässä kuunnella kaikkia niitä hauskoja otteita, joihin minua väänneltiin humpan pyörteissä. Luulen, että kannatti lähteä, mutta kaksi tuntia oli tällä kertaa riittävästi. Humppa on rankkaa. Ja se tanssiohjaajan silmminnähtävä intohimo humppaa kohtaan on jotenkin kammottavaa.

Kotona rahnustin viimeisillä voimillani sohvalle Diivan viereen, ja taputin häntä olalle äidillisesti. Tai olisin taputtanut, mutta sen sijaan otinkin hämärässä olohuoneessa kädestä hänen poikaystäväänsä, jonka käsi oli tuolla samalla olalla. Hän sanoi, että voidaan mekin pitää kädestä kiinni, ei häntä haittaa.

Rajansa kaikella.

Minun pitäisi keksiä näille vävykokelaille jotkin nokkelat nimet, koska he alkavat vaikuttaa vakiokalustolta täällä mukamukamaassakin.

5 kommenttia:

  1. Esikoinen on seurustellut 4 ja puoli vuotta, enkä ole pojan kanssa käynyt edes yhtä kunnon keskustelua, kädestäpitämisestä puhumattakaan. On suunnattoman ujo hän. Ja minä toinen ujo, ja ilmeisen pelottava myös.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se oli siis vahinko, se kädestäpitäminen :-D

      Poista
    2. Mutta se ei haitannu sitä poikaa! Tuo varmaan saisi sydänkohtauksen.

      Poista