lauantai 1. lokakuuta 2016

Breathing.

Väkisinmakasin. Vaihdoin kyljeltä toiselle. Avasin ikkunan. Se auttoi, ja vaivuin jo hieman uneen. Ystävä laittoi viestin, jossa kyseli huolestuneena, että olenhan tajunnut, että olen tekemässä jotain pöljää. Joo, olen. Kiitos, että hoksautit.

Väkisinmakuutin itseäni lisää. Nukahdin, kunnes baarista kotiutuva nuoriso sai minut poikkeuksellisesti heräämään. Yleensä en herää ääniin, joihin en ole aikonut herätä. Olen täydellinen kumppani kuorsaavalle ihmiselle. Kävin kuuntelemassa kuulumiset, jonka jälkeen kuuntelin vielä ilmeisesti oksentamista ja suihkun ääniä.

Toimin intiaanioppaana kaupoissa. Vaatevaistoni on äärimmilleen virittynyt. Pystyn pelkästään keskittymällä lujasti haistamaan, mistä Oulun kaupasta löytyy tähän hetkeen täydellisin bilemekko. Tein myös monta muuta löytöä. Pikkujoulumekon itsellenikin, sellaisen mustan, syväänuurretun ja linjoilleni armollisen, jollaisen olen aina halunnut. Edullisesti vieläpä.

Nyt käyn saunassa, jonka jälkeen aion vallan poikkeuksellista vaivannäköä osoittaen föönata hiukseni, puunata naamani, juoda kahvit ja myöhästyä hillitysti sovitusta tapaamisesta. Toivottavasti hillitsen itseäni riittävästi, jotta myöhästyn. Olen viime aikoina ollut aina liian ajoissa kaikesta.









Ei kommentteja:

Lähetä kommentti