lauantai 5. syyskuuta 2015

Anna mun vajota pohjaan.

Uuden huoneen kunniaksi kehoni päätti nukkua vuorokauden. Kävin hereillä muutaman kerran, vakuuttelin olemassaoloani muutamassa eri sähköpostissa ja mediassa, mutta henkisesti olin melko hutera, joten nukuin lisää. Flunssa, kurkku- ja korvakipu, äänen edessä on kerroksittain limaa. Se sama kuin muilla, joka kestää viikon-pari, mutta otin tavoitteeksi nukkua sen pois puolessatoista päivässä. Joskus se onnistuukin.

Luulen, että ylenmääräisen unen aikana aivoni uudelleenkäynnistettiin. Uudelleenasennuksia vanhoihin softiin, kun kaikki ei enää toimi niinkuin pitäisi, uudempia versioita flasheihin, ehkä pari ihan uutta apsiakin.

Tänään muka terve, mutta kaupassakäynti puhallutti melkoisesti. Join kahvit, söin lisää skonsseja, jota Diiva leipoi minulle aamupalaksi, koska täytin vuosia taannoin. Tilasin skonssini vasitella tälle päivälle, koska varsinaisena päivänä ne olisivat jääneet muiden asioiden varjoon. Nämä skonssit olivat pottuvarpaitani pienempiä palleroita, ja kermavaahdon seassa juuri sopivaa hipaus creme fraichea.

Kirpparilla oli vain asioita, joita en halunnut. En muistanut edes varata pöytää, vaikka olin ajatellut, koska myös olohuoneen puusohvalla on paljon asioita, joita en halua. Löysin pyöräreitin, jonka varrella on hienoja perennoita. Kivetty kevyenliikenteenalue, tai jonkinlainen aukio, joka laskeutuu rautatien ali menevään tunneliin. Siinä keskellä isoja kivipaaseista tehtyjä suorakaiteita rinnakkain laskemassa alamäkeen, ja niistä ryöppyää erilaisia vihreitä tekstuureja. Kaikenlaisia tavallisia, tunnistettavia. Mikään ei kukkinut juuri nyt. Pidän perennoista ajatuksena, että ne kasvavat vuodesta toiseen.

Kiersin vielä kertaalleen tavanomaisimpien naistenvaateliikkeiden alerekit ja syysmallistot, eikä sielläkään ollut mitään mikä olisi saanut sydämeni pamppailemaan. On helpottavaa huomata olevansa vihdoinkin riittävän ronkeli omaksi parhaakseen.

Diivan huoneesta kuuluu taas soittoa. Oven läpi se kuulostaa vähän liian tutulta, kun kuulen vain koskettimet ja taustan, mutta samassa huoneessa kuunnellen se on ihan uusi laulu.

Vielä ehtisin nukkua ennen saunavuoroa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti