Valahdin hyytelöksi loman alettua. Vaikka nyt on ollut töissä hiljaisempaa ja olen saanut kirittyä asioiden hallinnassa jälleen lähes mielentyyneyteni tasolle, ja vaikka olen pitkään luullut tankkini käyvän jo vain höyryillä, ilmeisesti minulla on siltikin suonissani puksuttelemassa kelpo annos luontaista adrenaliinia, mutta sen tuotanto tyrehtyi tänään klo 15.18.
Pääsin kotiin. Kuinka ollakaan en alkanut kuoria juureksia vaan sain houkuteltua lapset yllättävän helposti matkaani ja lähdimme juhlistamaan lomani alkua hampurilaisilla. Paitsi Diiva, joka söi salaatin, ja vähän perunoitani. Hampurilainen oli makoisaa, aurinko, tuuli ja Ari Koivusen soundcheck kohottivat tunnelmaa entisestään. Tosin luulin häntä äänen perusteella Maija Paakkariksi.
Sitten muistin, että minun piti mennä tänään vielä ruokaostoksille. Lähdinkin, mutta jotenkin ponnettomasti. Tuskastuin vähän siihen miten hitaasti asiat löytyivät ja tapahtuivat. Mäntysuopa oli loppu hyllystä.
Ulkona on kaunis ilma, vihdoinkin ihana kesä, polttelee perjantai ja terassi ja ihmisten ilmoilla notkuminen, mutta haluaisin myös vain nukkua. Jos ei jaksa nousta pystyasentoon, luulen, että tuo halu voittaa tällä kertaa. Nukun ikkuna auki ja haistelen.
En muista milloin olisin odottanut lomaa näin malttamattomana. Ihan oma loma, ei ketään jonka takia tehdä kompromisseja. Ajatus on mukava, mutta pelkään sen hetkellä millä hyvänsä muuttuvan kauhunsekaiseksi.
Minulla on ohjelmaa. Olen varannut auton öljyn- ja suodattimien vaihdon, sekä ilmastoinnin huollon. Keskustelin myös asiantuntevasti siitä, pitäisikö vaihteistoöljyt vaihtaa, ja sain mielestäni hyvän tarjouksen. Tunsin itseni kaikkivoivaksi autohengettäreksi, mutta tuon sädekehän kiiltoa hitusen himmensi se, etten muistanut taaskaan autoni rekisterinumeroa. Varasin myös seuraavan fysioterapian, kampaaja-ajan, hammaslääkärin ja henkilökohtaisen ajokalustoni vuosihuollon. Tiedossa on kolme musiikkifestivaalia (ei tosin kaikki loman aikana), yksi teatteriesitys, grillausta ja matonpesua. Salikorttini ei ole enää kuivumassa. Minulla on voimassaoleva kutsu sekä äitini että tyttärieni toisen suvun luo, jotka näppärästi asuvat vastakkaisissa ilmansuunnissa, joten voin ajaa autolla n. 2000 kilometriä.
Eihän kesä mene pilalle siitä, jos on kotona sen ensimmäisen lämpimän perjantai-illan?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti