Kävin katsomassa tilastojani. Se on hauskaa. Ilmeisesti blogeilun viehätys minulle on siinä, että tämän kautta koen olevani ei-näkymätön, mutta juuri valitsemallani tavalla. Joskus menen siinäkin vähän hutiin, mutta keskimäärin harvemmin kuin livenä. Olen siis tekstinä enemmän sellainen, mitä haluaisin olla. Ainakin kepeäkäytöksinen. Minusta lähtee täälläkin aaltoja, ja ne heijastuvat takaisin minuun, kun näen, että joku on lukenut ne, ja tunnen olevani olemassa. Kiitos siitä.
Nyt huomasin, että tänne oli tullut joku aivan uudesta linkistä. Kävin vähän stalkkeroimassa, ja ilmeni, että kyseessä oli kaupallinen sovellus, jolla voi pollata oman brändinsä näkyvyyttä mediassa. Oi, ajattelin, vihdoinkin, tuotenäytteitä! Ilmaisjuttuja, joita voisin arpoa! Juttuja, joita voisin testata, ja sitten kertoa, että joo, ei ollut mun juttu, mutta jos olisin ihan eri ihminen, saattaisin tykätäkin!
Silloin joskus, kun pidin aiempaa versiota tästä blogista, ja kokeilin vaihtelevalla ja lyhytkestoisella menestyksellä erilaisia lähestymistapoja laihdutukseen, ihan oikeasti sainkin kaikenlaisia pikkupaketteja. Se oli hämmentävää, ja oikein mukavaa. Toivottavasti nämä ystävälliset kummihaltiattaret saivat edes jotain vastiketta rahoilleen, en muistaakseni kantanut suurta huolta aiheen suhteen. Tällä hetkellä en siis ole kenenkään kohdennetun huomion kohteena.
Kaivoin netin uumenia vähän lisää, ja luulen tietäväni, että tuo sovellus oli käväissyt tässä tekstissä: http://epaluonteenomaista.blogspot.fi/2015/03/my-superhuman-might.html.
Että joo. Fazerille terveisiä (Daim, Sininen, poliittisesti epäkorrekti Kina-Puffi). Piknikille, Ikean pulla-osastolle, Spice Icelle. Savilaakson leipomomolle. Candy Worldille (joka on outo). Nutellalle. Haluaisitteko brändinne tueksi lisää kuvauksia siitä, miten keski-ikäinen, painonsa kanssa kamppaileva homssuisesti käyttäytyvä nainen itkee nenästään saatuaan jälleen elimistöönsä sokeria? Voisin tuottaa jonkin tekstin vaikka suklaapatukan hinnalla.
Juon täällä aamukahvia, ja mietin, että pitäisikö minun tehdä lista asioista, jotka minun pitäisi tehdä. Pitäisi. Vähän laiskottaa tuommoiset listat, näin ihanana aamuna.
Mulle bloggerin tilastot ei kerro enää juuri mitään. Sen lisäksi, että mun kulloisenkin kirjoituksen näkymistä lukulistoilla pantataan tuntikausia, on lakattu näyttämästä ainakin hakusanoja. Ilmeisesti niistä oli mulle liikaa hupia.
VastaaPoistaViikonloppuna ei tarvitse tehdä mitään, ei edes listoja mutta mitä taasen moihin täkyihin tulee, niin sekamelskasta löytyy joskus ihan hyviäkin juttuja. Tosin mulle ei ole tullut niitä enää pitkiin pitkiin aikoihin koska markkinatalouskin on todennut mut niin oudoksi ettei ne laita mitään painoarvoa mun mielipiteille (joita kyllä kirjoittaisin mielelläni. Toisin sanoen sivukaupalla :D )
VastaaPoistaMulle on muistaakseni tyrkätty jotain vain kissablogin puolella. Ei ehkä ihme, ko kirjoitan muuten niin sekalaisia. Tai hei Finnkino hei, voisitte kyllä sponssata vähän!
VastaaPoistaAna (oli Zepa)
Mun hakusanat ovat aika tylsiä, lähinnä sukkahousut, Suomen suurin suppa ja ranskalaiset käytöstavat.
VastaaPoistaEn kyllä voi rehellisesti sanoa, että tämä sivu olisi hyvä markkinapaikka millekään tuotteelle. Olen niin jurri hämäläinen, että en varmasti kehu mitään, jos käsketään. Etten vaan vaikuittaisi jotenkin lipevältä.