tiistai 31. maaliskuuta 2015

Ive never been a gambling man.

Ryhdistäydyn. Jos en nyt vedä viimeistä 30 päivää ilman pausseja, harharetkiä, armoa, se ei lopu ikinä, tai ainakaan ennen vappua. Nyt on päivä 71, ja junnaava painoni ei ole alimmalla askelmallaan, vaan luvussa -7,7. Sadan sokerittoman päivän alusta tiputusta on tullut vaivaiset 1,9 kiloa. Se ei ole kovin paljon se. Eikä se välttämättä tuosta edes laske tällä metodilla, mutta minkäs teet.

No voisin tietysti tehdä paljonkin, mutta en nyt jaksa. On tässä kaikkea muutakin. Keskityn nyt siihen, että sinnittelen vielä 29 tällaista päivää, syön muroja ja annan painon vaellella levollisena ympäriinsä. Levollisuuden lähde on tietoisuus siitä, että se tuskin nouseekaan näinä päivinä. Jos söisin sokeria, en voisi tuntea moista oikeutettua levollisuutta.

Itse asiassa koen olevani ihan vähän turvoksissa, mihin ei ole mitään synnillistä syytä, joten se voi olla hormonaalista, ja mikä siinä olisi hyvä asia, on se, että tilanne siis voi vaihtua toiseksi ihan väistämättä. Toiveikasta. Sen lisäksi olen sunnuntaista lähtien ollut tilassa, jossa minulle tämän tästä tulee räikeä nälkä. Kudokseni siis eivät saa polttoainetta helposti, vaan morsettavat aivoilleni s.o.s. –koodia. Send. the Obese. Sugar. Jos ja kun näin ei käy, poksahtelevat taas monet mikroskooppiset rasvakertymät kyljissäni puhki pelkästä harmista.

Nyt päässäni soi/näkyy Kingsmanin loppu.

Ryhdistäydyin myös keittiössä. Törmäsin päivällä töiden lomassa reseptiin, jota en heti pystynyt taltioimaan, enkä myöskään myöhemmin onnistuneesti googlettamaan, mutta yritin silti sinnikkäästi.

Arvasin sitten aineet ja mittasuhteet. Koska joudun kuitenkin aina mukaelemaan reseptit maidottomiksi, kananmunattomiksi, kalattomiksi ja usein myös pähkinättömiksi, en ottanut siinä suurtakaan riskiä normaalitilanteeseen nähden. Enkä edes yleensä käytä reseptejä.

Tietenkään koirankopinkokoisen lähi k-kaupan oikeille ruuille varatusta puolen metrin mittaisesta kylmähyllystä ei löydy broilerin jauhelihaa, mutta ei hätää, onhan minulla kanaleikkeitä ja tehokas monitoimikone. Skippasin raastetun juuston, ja käytin kuivana leipänä keittiöön ilmestynyttä valmista yrttivoipatonkia. Maidon sijaan kaurakermaa. Maustoin sipulijauheella, suolalla ja mustapippurilla (laitan nykyään kaikkeen mustapippuria, huomaan), ja tämän reseptin erikoisuudella, sitruunankuorilla. Silppusin sekaan myös tuoretta persiljaa, koska jotain yrttiä siinä ohjeessa oli, mutten kuollaksenikaan enää muistanut mitä. Ja jos se olisi ollut korianteria, en olisi käyttänyt sitä kuitenkaan.

Koska kuitenkin paistoin broilerpullat pannulla voissa, oli vain tuuria, etten tarjoillut niitä tyttärille lettuina, koska kaikki mikä paistetaan voissa on hyvää, joskus jopa lettua.

Yliarvioin monitoimikoneeni kyvyt, ja sitruunankuorenpalaset jäivät ehkä hitusen suurehkoiksi. Diivan viimeiset sanat ennen ruuan pulauttamista suusta takaisin lautaselle olivat “ei tämä oikeastaan ole edes pahaa”.

Olihan se vähän kalapullamaista. Monitoimikone teki taikinasta todella sileää rakenteeltaan, suorastaan vaahtomuovimaista, mutta jotenkin nuo maut kyllä toimivat. Kokeilen tätä uudestaan, oikeasta kanajauhelihasta, ehkä ihan ilman sitruunaa. Tavoitteeni oli siis tehdä jotain uutta ruokaa, mitä en ole ennen tehnyt, jotain kouluruokamaista jonka tenho ei perustuisi ylenmääräiseen rasvaan, suolaan, pekoniin tai muuhun läskiin.

Tavoite saavutettu. Ehkä minun pitäisi määritellä tavoitteeni vähän tarkemmin.

2 kommenttia:

  1. Mikäli joskus laitat tuon respan ja ohjeet tänne, niin olisin erittäin kiitollinen. Se on nimittäin sellainen juttu että jos meikäläinen lähtee soveltamaan, joudutaan niin kauas alkuperäisestä ettei siitä tule muuta kuin sanomista. Siksi mä tarvitsen tarkat ohjeet.

    VastaaPoista
  2. http://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/460668/Sitruunaiset%20BroilerPullat/
    Löysinpäs!
    Sovelsin siis paljon enkä mitannut mitään, mutta muistin yrtin oikein!
    En tehnyt tuota kastiketta, vaan ihan valkokastikkeentyyppisen miedon curry-kanaliemisoossin. Ja riisiä.

    VastaaPoista