sunnuntai 31. toukokuuta 2015

I walk the hill.



Onneksi eksistentiaaliset kriisit kestävät yleensä vain vuorokauden. Öisin asiat lajitellaan jälleen uusiin laareihin väärillä nimillä.

Ehkä tämä on juuri sitä kaikupinnan puuttumista, jota uumoilin joutuvani opttelemaan yksittäisyydessäni. Kun on paljon yksin, ei ole tottunut oman kaikunsa kuulemiseen, ja se saa korvat soimaan kaikuessaan niin monesta suunnasta kerralla. Joskus se kotona oleva ihminen toimii myös akustiikkalevynä. Äänet vaimenevat hänen läsnäollessaan. Sitäkään en halunnut.

Tässä kaikupinnattomuudessa olen epämukavuusalueellani, oppimassa uutta. En siis ehkä olekaan lähtökohtaisesti huono tai toivoton, vaan kehityskaaren jyrkässä kohdassa. Ehkä pienellä harjoituksella tunnen oloni itsevarmemmaksi ja levollisemmaksi.

Tyttöjen kesäloma alkoi. Minäkin haluaisin heittäytyä kesään ja harrastuksiin ja lojumiseen. (Naapurihuoneessa syntyy taas uusi biisi.) Tänään heittäydynkin. Vapaapudotusta vailla rajoitteita, n. 8 tuntia.

Kuten arvaattekin, minun pitäisi siivota keittiö ensin. Sen jälkeen suuntaan salille. Juuri näistä syistä tunsin suurta tarvetta taas nyppiä ja ruotia ajatuksiani täällä verkossa. Se antaa minulle syyn lepuuttaa ahteriani sohvalla hetken pidempään.

5 kommenttia:

  1. Nostalginen bändi...
    Mie huomasin yks päivä semmosen jutun, että pihalla istuessani tunsin iloa, ties vaikka vähän onneakin, ja kun kaikupinta tuli kotiin, tilalla oli ärtymys :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuossa ei metsä vastannut niin kuin sinne huudettiin. Tai ehkä sitten metsä et tässä tapauksessa ollut sinä. Pöh kuitenkin.

      Poista
  2. "Yksin vietetyt heket korvaava tuhat terapeuttia".
    Tämän sanoi minulle eräs vanhempi mies jonka elämä ei ole ollut sieltä helpoimmasta päästä ja merkittävän tästä lauseesta tekee se, että ao. tapaus kiersi aikoinaan psykiatrilta toiselle ja laitoksesta toiseen tulematta sen "terveemmäksi".

    Eräänä päivänä hän sitten päätti pohtia asioita ihan itsekseen ja sitä on nyt jatkunut kymmenisen vuotta ja mies on palannut työelämään ja elää elämäänsä uudestaan, kuten hän itse sanoo.

    En väitä että tämä sopii kaikille mutta se, että osaa tai oppii jäsentelemään asiat omassa päässään suht oikein kaikessa hiljaisuudessa, on sellainen taito joka meidän kaikkien tulisi oppia/osata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Yksin vietetyt hetket korvaavat tuhat terapeuttia".

      Sori tämä ja monet muut kirjoitusvirheet, tämä mun lukihäiriö on mennyt koko ajan pahemmaksi.

      Poista
    2. Minä luen aina sujuvasti asiat niin kuin luulen niiden olevan, erityisesti nyt, kun näkö on muuttunut viitteellisemmäksi. Usein menee oikein, joinakin päivinä olen kyllä miettinyt, että oho, onpas kaikki tänään kaksimielisiä.

      Poista