tiistai 16. helmikuuta 2016

I'm so exhausted. And I just can't hide it. I'm about to loose consciousness and I think I like it, I like it.

Asiat, jotka valtaavat kaistoja päästä saavat minut väsyneeksi. Elokuvat, jotka ovat liian pelottavia ja kauniita, kuten Melancholia, ja jotka tulevat uniini. Ihmiset, jotka huutavat minulle turhaan. Ihmiset, jotka ehkä ovat sellaisia kuin muistan, tai eivät ole. Ihmiset, joiden kanssa pitää olla varuillaan. Ihmiset.

Yritän suojalla symbioottista henkistä tilaani ja tasapainoani sabotoimalla uhkaavat muutostilanteet passiivisagressiivisesti. Helpoiten se tapahtuu olemalla tyly ja vetäytymällä netflixin turvaringin sisään (the Americans). Toisaalta minua kiinnostaa ottaa selvää, olenko muuttunut entisestä.

Eilen minua paleli väsymys, puin villasukat ja lämpimän villapaidan ja makasin peiton alla vaikken jaksanut nukkua. Tunsin, että ruumis lepäsi, ja se oli hyvä, mutta mieleni ei vielä levännyt. Viikonloppuna elävää musiikkia. Se voisi auttaa.

Tänään oli hetken kaunis talvinen aurinkopäivä. Olin tuon ajan sisällä, koska minun oli suorittaman. Ei siinäkään vikaa ole. Oloni vain ei ole kovin terävä. Tarvon silti eteenpäin vähän jalat laahaten.

Pitäisi syödä vähän paremmin. Olen laittanut hyvää kasvisruokaa Diivalle (vaikka siinä onkin liikaa keijua ja miksi leikkaan sienistä kannat pois ja liikaa papuja ja yök, hummusta). Diiva tykkää silti, minä en oikeastaan. Diivalla on joka tapauksessa paljon kehitysehdotuksia silloin, kun häntä hermostuttaa. Itse olen syönyt määrällisesti ehkä vähän vähemmän kaikenlaista, koska on selvästi ollut sellainen olo, että nyt on sen aika. Pitäisi vain syödä parempia asioita. Linssimuhennos oli ihan hyvää. Olen kyllä syönyt myös kaikenlaista niin montaa sorttia, että ehkä sitä ei lopultakaan ole määrällisesti vähemmän kuin ennen. Vain pienempiä annoksia.

Niskoissani ja olkapäässäni tapahtuu jotain asioita, ne aukeilevat jumeistaan, ja minulla on olo, että nyt kun nesteet virtaavat taas kudoksissa, elimistööni on vapautunut vanhoja kuona-aineita, nurkkiin pinttynyttä likaa.











Ei kommentteja:

Lähetä kommentti