tiistai 5. marraskuuta 2013

Nopeat syövät tortut.

Olen selvästikin piristynyt aloitettuani jälleen tämän määränpäärättömän jaarittelun. Innostun asioista nopeammin, ja refleksini ovat terävöityneet.

Olen jopa liian nopea. Tänään ehdin kahvihuoneessa inspiroitua ajatuksesta, että en söisi karkkia tai suklaata seuraavan kerran ennen kuin 24.12 klo 16.00, tai sen jälkeen. Röyhtäisin ajatuksen ilmoille ennen kuin ehdin edes laskea, milloin joulu jälleen on. Olenko kertonut, että elämääni sulostuttaa synestesiaksi kutsuttu ilmiö, jonka takia esimerkiksi kalenteri on minulle nippu erivärisiä kivoja kuvia. Numeroilla ei ole paljoakaan merkitystä minulle, muuten kuin että ne ovat toden totta erivärisiä. Kaunomielen kanssa meillä on sama vika, mutta onneksi voimme edes keskenämme sopia, että lähdetään kauppaan sitten vaikka kello keltainen, tai vähän vihertävä keltainen. Jotenkin tällä ilmiöllä on myös se ilmenemismuoto, että melko usein unohdan, mikä aika vuodesta on kulumassa.

Seitsemän viikkoa. Perhanan refleksit.

Syytän vähän myös tätä bloggaamista. Jos pääsen takaisin entisiin lukemiini, alan saman mouruamisen ja kilojen kyttäämisen. Nyt en kehtaa.

Toissapäivänä olin ruokakaupassa. Leikin metsästäjä-keräilijää. Metsästin niitä punaisia -30%-lappuja. Pullahyllyn kohdalla vaistoni kehotti minua jatkamaan kohti erikoiskeräilyeräkylmäyksikköä. Ja toden totta, siellähän oli oikea sylyksellinen kääretorttuja. Kaksikymmentäseitsemän Fazerin Taikayötä (ei kamalan hyvä), yksi Fazerin Marianne, ja yksi Antellin unelmatorttu. Edessäni oli nuori, selvästikin lapseton pariskunta, joka ei vielä tiennyt maailman pahuudesta mitään. He katselivat uteliaan kiehtymyksen vallassa kylmäyksikköä, ja harvakseltaan lausahtelivat toisilleen tunnustelevia eleitä.

- ”Tossa olis tollaisia.”
- ”Mikähän niistä olis hyvä.”
- ”Oisko meillä nyt joku sellainen erityinen syy, vähän niin kuin juhlapäivä, että vois syödä tollaista?”

Tässä vaiheessa karvasin takavasemmalta ja nappasin unelmatortun koriini. Pariskunnan mies parkaisi ”Otetaan Marianne!” ja syöksähti oman saaliinsa kimppuun.

Se, että Antellin unelmatorttu on -30%, on suorastaan liputuspäivä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti