Hassuissa vaatteissa - vieraassa paikassa - vieraiden ihmisten keskellä - pelottavan selvinpäin, kun muut ovat jo tirpaisseet lasin jos toisenkin - näyttelemässä pantomiimia - näyttelemässä ylipäänsä yhtään mitään, kun puolet yleisöstä tekee sitä ihan teatterissa. Todellakin, epämukavuusalueella, mutta ah niin mukavasti, lattiatyynyillä lojuen ja Elvistä ja nuorta lempeä ihaillen. Vegas-kausi. Ja ihan muiden lempeä, mutta kuitenkin.
Roolileikit vapauttavat tunnelmaa. Lähdin tosiaan rakentamaan tyyliäni ajatuksesta, että "mitä äitini nyt tekisi", joka on oikein oiva tapa ratkaista tilanne, jos pitää leipoa karjalanpiirakoita, järjestää 400 hengen pidot, rakentaa portaat, taltuttaa murtovaras, porsittaa sika tai poistaa tikkejä fiskarsseilla. Nyt lähestymistapaa on testattu myös ehdostukessa, asuvalinnassa, ja käherrysraudan käytössä.
Meni kyllä vähän överiksi, mutta sivujakaus ja anne-pohtamo-kiehkura ovat kyllä taattua äiti-laatua.
Nyt täytyy mennä pelaamaan Kiekkomaailman lautapeliä Kaunomielen kanssa, enkä ehdi avautua enempää. Halusin vain pikaisesti tehdä jotain huimaa ja exhibitionistista, esittelen päätäni lisää myös sisäpuolelta joskus myöhemmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti