Skidisti neuroottinen, dramaattinen ja charmikas.

Minulla on sporttikello. Sellainen kello ja rannesykemittari yhdessä. Suunto. Olen hyvin hidas hankkimaan itselleni elektroniikkaa (tässäkin on latausjohto), mutta ajatuksena oli, että nyt, jälleen eronneena, kun yksin vietän päiviäni nunnankammiossani, toistan yksinäistä tasaista arkeani, käyn töissä, ostan 1,5 litraa maitoa viikossa, syön järkevästi ja säänöllisesti, voin sitten piristää viikkojani lisäämällä iltoihin mukavia liikunnallisia pyrähdyksiä tanssikoulun ja kuntosalin ohjelmistojen ja säiden mukaan, ja sitten vielä se Suunto toisi kivan lisätwistin muokkaantuvine harjoitteluohjelmineen. Niinkuin silloin ennen joskus maalla asuessani, lapsiperhearkea viettäessäni. Ranteeni sanoi, että kuulepas, tänään voisit kuntoilla 20 minuuttia kevyesti. Nöyrästi nyöritin lenkkarit jalkaan ja vilahdin takaovesta metsäpolulle, jossa vietin yleensä vähintään 40 minuuttia kerrallaan, ja pidin asiasta kovin.

No, minulla on sporttikello, tanssikoulun sarjakortti, kuntosalijäsenyys, muokkautuva harjoitteluohjelma eikä mitään käsitystä mihin aikani menee. Romahdan päivästä toiseen ja yritän hengästykseltäni saada öisin unta. Juoksen riennosta toiseen, joskus kello on kädessäni, joskus se unohtuu. Tanssin tangoa sydän pamppaillen, eksyn kaupunkeihin jään väärillä pysäkeillä pois, kipitän edestakaisin erinäisistä syistä. Salille en ole vielä ehtinyt kertaakaan. Oikeasti. Se kohta jo vähän nolottaa.

Eilen sain kuin sainkin robottipölynimuroitua asuntoni. Tai Skynethan sen teki. Itse otin kolmet, kauan kaivatut päivälevot. En nukkunut, koska olen liian levoton sielu, mutta kehoni pitää vaakatasossa retkottamista kovin hyödyllisenä toimintona. Sitten ryhdistäydyin, saunoin, katsoin vielä 4 taiteen historiasta kertovaa dokumenttia Areenasta, pelasin lukemattomia sudokuja, vääntelin hiuksiini kiharuutta muistuttavia muotoja, koristauduin sukkahousuin, pitsein ja joulukoristein ja siirsin itseni bussilla keskustaan. Ihan kivat firman pikkujoulut. Jossain vaiheessa, tanssilattian suuntaan siirtyessäni, olin napauttanut Suunnostani harjoitusohjelman päälle ajatellen, että otetaan tästä nyt hyödyt irti, koska epäilin, että minusta ei olisi seuraavana päivänä(=tänään)lähtemään salille. Olen suorastaan selvänäköinen.

Olin kyllä ylittänyt jo vikkotavoitteeni tiistain Tangotunnilla, mutta aivan sama. Makeaa mahan täydeltä. Se voisi olla mottoni.

Äsken löysin ranteestani irroittamani Suunnon tyynyni alta. Lopetin harjoituksen. Se oli kestänyt 15 tuntia 48 minuuttia. Askeleita otettu 8494 eilen, 9030 tänään. Kaloreita kulutettu 5933. Sydämentykytyksiä lukuisia, eri syistä. Tavoite ylitetty, kertoo Suunto iloisesti.