En ole kutsunut huoltomiestä, naapuria tai kaukolämpömiestä apuun, ja ulkona on edelleen pakkanen, mutta en erityisesti huomaa enää mitään outoa makuuhuoneeni lämpötilassa. Ehkä olen kehittänyt itseeni lisää ruskeaa rasvaa. Aion nyt kuvitella, että se on erityisesti sitä hyvää ruskeaa ihraa, se juttu mikä pullauttaa jatkuvasti H&M-laatuisten jumppatrikoitteni vyötärönauhan alleen.
Röhnisch-merkkisten kanssa lähes pärjäämme, ruskea rasvani ja minä. Käytännössä hintakaan ei ole eri, jos nuo ostaa outletista, jossa hinta näppärästi puolittuu.
Excelini ei juurikaan näinä talven pimeinä kuukausina ja etätyöaikana kehity mihinkään. Käytän samoja trikootunikoita, urheilutrikoita, boyfriend-farkkuja, toppatakkeija ja eskimokenkiä päivästä toiseen. Joskus tuulitakkia ja nastakenkiä. Harmaa keinokuituinen, mutta kovin mukava virheostospyjamani on osoittatunut lähes lempiasukseni. Tulee tunne, että teen jotain asiallista, kun nukkumaan mennessä puen ylleni muodollisen pyjaman, jossa on käännettävät kaulukset ja napit ja kaikki ja housut samaa paria. Tunne säilyy, kunhan en vain katso itseäni peilistä, koska en usko, että omistan epäimartelevampaa asua.
Näistä johtaen keksin tavan tehdä Youtuben tanssitreenejä. Tai siis tavan, jolla saattaisin koukuttua tekemään niitä. Ne olisivat edes jotain vaihtelevaa liikuntoa sään ollessa kovin epäystävällinen ulkoliikkujaa kohden (Siperiasta tuulee). Jos treenaan olohuoneessani, sälekaihtimet kiinni Youtuben ohjauksella, televisiostani kuuluu musiikkia, ja voin tätä ohjelmanumeroa varten pukeutua Ihan Miten Haluan, ja merkitä sitten exceliin käyttäneeni juuri niitä vaatteita ja kas - excelilläni (luetaan elämälläni) on jälleen etenemä ja tarkoitus.
Eilen tein Queen-workoutin, eli pompin niin pirusti Freddie Mercuryn tahtiin. Se oli lähes kivaa ja kannikkani ovat hieman arat, kuten on tarkoituksenmukaista ollakin.
Blind Channel menee Euroviisuihin. Kerrankin olen sitä mieltä, että valitsivat tarjolla olevista kappaleista sen ratkaisun, joka nolottaa minua vähinten. Tuo ei oikeastaan nolota yhtään. Bändi on tehnyt vastaavaa musiikkia jo vuosikausia, ja tuo biisi ei erityisesti vaikuta siltä, että se olisi tehty euroviisubiisiksi. Tai että porukka olisi koottu kasaan esittämään anarkistista poikabändiä ihan vain tätä tarkoitusta varten. Ja kyllä minä ihan vähän spontaanisti hytkyinkin, kun kuulin tuon ekan kerran.
Kyllä minä niin odotan kesää. Tai jotain.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti