Maanantai oli tänään painava kuin katujyrä. En muistanut, että en pidä kuumuudesta. Ilma lämpenee ja oloni on äkkiseltään tukala. Ihan kuin olisin jo tottunut ikuisesti jatkuvaan talveen.
Olen tarvinnut paljon unta, ja tuntuu, että aivoni käsittelevät nykyään tasan yhtä asiaa kerrallaan. Kaksi asiaa tuntuu jo parvela herhiläisiä. änään olin puoli tuntia meluisassa tilassa. Tulen hyvin nopeasti ärtyneeksi melussa.
Lonkkani särky on saavuttanut sellaset mittasuhteet, että varasin lääkärinajan. Lykkään kuntosaliohjelma-ajan varaamista siihen, että tiedän, onko se lääkärinkin mielestä hyvä ajatus. Nokkela tekosyy monen ei-niin-nokkelan-tai-oleellisen jatkoksi. Olen lykännyt asiaa menestyksekkäästi jo viikkoja.
Varasin bussilipun. Yritin kuvitella varaavani samalla myös Ihan Omaa Aikaa, tuntitolkulla, siinä samalla kuin istun bussissa.
Minulla oli tänään kirjava paita. Minusta se on hieno. Ihmiset, jotka ovat vuosikausia nähneet minut lähinnä mustissani, katselivat minua vähän säikähtyneinä. Sitten menin asunto-esittelyyn, jossa oli tapetti, johon paitani kuvio maastoutui hienosti. Ottaen huomioon, että paidassani on viittä eri väriä, se oli melko hassu yhteensattuma. Paitsi tietenkin, että makuuhuoneessani on tälläkin hetkellä täsmälleen sama tapetti. Ehkä vain pidän tuosta väriyhdistelmästä.
Luin Kaunomielen tekstiä ja suorastaan häikäistyin. Tarina on minulle jo ennestään tuttu, mutta se on nyt siitä on tiivistynyt jalokivi. Tunsin ylpeyttä ja kateutta.
Töiden jälkeen oli levoton, vähän tyytymätön olo. Jännittää tulevat asiat. Pelottaa, jos ei toteutakaan unelmiaan. Jo pelkästään kevään haju saa levottomaksi, mutta tähän liittyi nyt myös jotain nyreää, johon luulee ratkaisuksi voivan ostaa sokeria.
Ostinkin, mutten vielä syönyt sitä. Ostin sitruunalaktritsitoffeeta. Söin pinaattikeittoa ja kananmunia. Sen verran olen oppinut hyviä ruokailutapoja talven aikana, että jos jaksan keittää kananmunia, jaksan myös sulattaa pinaattikeittoa, ja sitten olen tavallaan syönyt terveellisen lämpimän kasvisruuan. Teen usein myös kaurapuuroa tai munakkaan. Joskus kikhernepihvejä, jos jaksan. Olen minä edistynyt.
Tämä on soinut päässäni nyt jo yli viikon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti