torstai 17. lokakuuta 2013

Huhuu, onko täällä ketään?

Täällä muuten kaikuu, on tyhjää ja avaraa – ihan kuin minulla vintissä. Olen siis palannut. Sisustan ihan pian, mutta enkä vähän niin kuin se tyyppi, joka haki varastosta aina vain yhden tavaran päivässä, sen mukaan mitä tarvitsi. En ole vieläkään nähnyt sitä leffaa vai dokumentiksiko sitä väitetään, mutta olen hyvin vaikuttunut.

Ennen lähtöäni ehdin julistaa kansallispukuisen hätätilan. Tämän jälkeen, ennen kuin ehdin ilmoittaa ”I’ll be back”, tai muutakaan pahenteistä, tipahdin kaninkoloon, kätkin itseni maailmalta, uinuin lastuna aaltojen alla, siemailin unohduksen lähteestä, siemailin pirskahtelevaa, hyvässä seurassa, vähemmän hyvässä seurassa ja harvemmin yksin, kasvatin lapsiani yhteensä n. 15,5 cm, valmistin kokonaisen hautomon verran onnellisia kananpoikia erilaisissa marinaadeissaan, joskus jopa Pork-kanaa (pekonilla, siis), leivoin 32 juustokakkua (nyt myös Hyvää Paistettua Amerikkalaistyylistä Juustokakkua), pesin kahta vessaani n. viikon välein, lihoin, laihduin, lihoin taas, inventoin vaatekaappini, rakensin unelmien kotiini yhden kerroksen lisää (ymmärrättehän, siksi vintissä kaikuu), haudutin keski-iänkriisiäni miedolla lämmöllä, ja kaiken kaikkiaan olen mahdollisesti sitä mieltä, että tällä välin ei välttämättä ole tapahtunut mitään muuta mainitsemisen arvoista. Paitsi se, että olen opetellut käyttämään pilkkua aina ennen sanaa että. Paitsi tuossa edellisessä lauseessa.

Olen siis pitkästynyt, ja kaipaan seuraanne, ottakaa mut mukaan leikkiin jooko jooko jooko! Sitä paitsi keski-iänkriisini alkaa olla jo oikein murea ja maustunut, enkä siis ole enää yhtään niin hankala ja epätoivoinen kuin ennen.

En siis kuitenkaan avaa vanhaa blogiani uudelleen – joskus on mukavaa luopua vanhasta, ja toivoa, että saisi jotain aivan uutta ja ihanaa tilalle. Aina se ei toimi, eikä minulla ole edelleenkään toimivia tennareita, vaikka luovuinkin niistä edellisistä ihan suosiolla ja toiveikkaana, kun pohjat alkoivat irrota. Mutta koskas elämä olisi mitenkään erityisen täydellistä, ainakaan yli neljää sekuntia kerrallaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti