sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

My kryptonite.



Innostuin.

Se on kiva tunne, innostuminen. Sitä ei oikein osaa arvostaa, ennen kuin on pidempi tauko innostumisissa.

Excelöin itselleni pakoreitin ulos näistä kilolukemista kohti todellista minääni, sitä, joka olen aina silloin kun en satu vilkaisemaan peiliin. Tie alas on reunustettu kauniilla aikomuksilla, suurilla lupauksilla ja vakailla päätöksillä kuten ennenkin. Tällä kertaa olen kuitenkin myös asvaltoinut sen sokeroimattomalla elämällä, ja meno on yhtä sunnuntaiajelua.

Uskon myös vakaasti, että pienten ketunlenkkien, rengasrikkojen ja työssyjenkin jälkeen saan noustua uudestaan pyörän selkään ja jatkettua matkaa.

Eihän minulta ole puuttunut tähän asti mitään muuta kuin tahdonvoimaa ja sinnikkyyttä. Ja kun tiedän olevani joissain asioissa jopa itsetuhoisen sinnikäs ja jääräpäinen, niin periaatteessa noitakin tarveaineita löytyy. Ne vain eivät toimi, jos vieressä hehkuu möykky sokerista kryptoniittia, joka estää minulta selkeän ajattelun, harkinnan ja himojeni hallinnan.

Vaikka olen tunnesyöppö, tilanne ei ole ollenkaan niin paha, kunhan vain ne fyysiset vieroitusoireet puuttuvat. Aina välillä väistämättä tulee se hetki jolloin jännittää, ahdistaa, olen epävarma tai tulevaisuus näyttää nielaisevan minut ja lapseni perikatoon, ja ajattelen, että ehkäpä tähän tilanteeseen auttaisi puolikas tuubi päiväysvanhaa kinuskikastiketta. Nyt huomaan, että itse asiassa voinkin toimia tilanteessa kahdella tapaa. Sokerinhimon jäytäessä suoniani olen jo sakset kädessä leikkaamassa muovituubin saumoja auki nuollakseni kuivettuneet jämät myös tuubin sisäseinistä. Ilman fyysistä sokerintuskaa voin sivuuttaa tuon kohdan henkilöhistoriassani ja todeta, että ei, puolikas tuubi päiväysvanhaa kinuskikastiketta ei välttämättä auta tähän, ei tainnut auttaa viimeksikään.

Elitismi, siinä onkin ideaa, kunhan vain ehtisin ajatella edes jotain hetkeä ennen retkahdusta.

Että semmoista. Olen siis hetkittäin voitonvarma, kaikkitietävä, yltiöoptimistinen, flow-tilassa ja muutenkin henkisesti hieman epävakaa. Tätä minä olen kaivannutkin. Sitä ja iltapäivää ystävien kanssa höpöttäen, ja sekin järjestyi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti